Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi ry
Religionernas samarbete i Finland - RESA-forumet rf

Kristilliset juhlat ja merkkipäivät

Kirkkovuosi ja sen juhlapäivät jäsentävät kirkon jäsenten vuoden kulkua ja kirkon jumalanpalveluselämää. Kirkkovuosi seuraa pelastushistoriaa eli Kristuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen keskeisiä tapahtumia. Jumalanpalvelukseen kokoontunut seurakunta tulee osalliseksi niistä tapahtumista, mistä pyhäpäivän raamatuntekstit, erityisesti evankeliumi, kertovat. Kirkkovuoden keskus on pääsiäinen.

 

Herran vuoden, kristillisen pelastushistoriallisen kirkkovuoden juhlien rinnalle kehittyi jo varhain pyhimysten muistopäivien kalenteri. Sen yhteydessä muisteltiin Raamatun ja kirkon historian henkilöitä sekä merkittäviksi koettuja tapahtumia.  Sanonta ”kristilliset pyhät” tarkoittaa kirkkovuoden juhlien lisäksi myös pyhiä henkilöitä. Suomessa yleinen nimipäivien juhlinta perustuu tähän pyhimyskalenteriin.

 

Vuosisatojen kuluessa pyhimyskalenteri ja pelastushistoriallinen kirkkovuosi ovat saaneet läntisessä ja itäisessä kirkossa toisistaan poikkeavia muotoja. Kirkkovuosi alkaa joulukuun alussa läntisen kirkon perinteen mukaan ja syyskuun alussa itäisen kirkon perinteen mukaan. Tässä kalenterissa itäistä kirkkoa edustaa Suomen ortodoksinen kirkko. Reformaation jälkeen katolisesta kirkosta irrottautunut protestanttinen kirkko on jakautunut useaksi haaraksi. Suomessa reformaation kirkkoja edustavat Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja useat niin kutsutun vapaan kristillisyyden yhteisöt, esimerkiksi Suomen vapaakirkko, baptistikirkot, metodistikirkko ja helluntaiseurakunnat.

 

Suomen ekumeeninen neuvosto on Suomessa toimivien vanhojen ja uusien kirkkojen ja yhteisöjen yhteistyöelin (www.ekumenia.fi). Suomen ekumeenisessa neuvostossa on sekä jäseniä, tarkkailijoita että kumppanuusjäseniä.

 

Juhlapyhät ja Herran juhlat katolisessa kirkossa

 

Katolisessa kirkossa liturgiset eli jumalanpalvelukseen liittyvät vietot jaetaan vieton arvon mukaan neljään kategoriaan: juhlapyhiin, juhliin, muistopäiviin ja vapaaehtoisiin muistopäiviin. Juhlapyhällä on vakiopäivä, eikä niitä yleensä koskaan siirretä. Useimmiten niillä on myös oma vigilia eli oma messu (ehtoollisjumalanpalvelus) aattoiltaa varten. Jotkut juhlapyhät ovat kanonisen oikeuden velvoittamina tai suosittelemina niin sanottuja velvoittavia juhlapyhiä, jolloin messuun osallistuminen on velvoittavaa ilman hyvää syytä, kuten kaikkina sunnuntaina.

 

Tähän kalenteriin on otettu sekä katolisen kirkon muistopäiviä että juhlapyhiä. Juhlan arvoisia ovat luonnollisesti kaikki sunnuntait. Kaikkia katolisen kirkon rikkaan liturgisen kalenterin merkitsemiä päiviä ei löydy tästä kalenterista: lisää katolisen kirkon liturgisista vietoista:  http://katolinen.fi/?page_id=302

 

Muistopäiväkalenteri reformaation kirkoissa

 

Läntisen kirkon reformaatio karsi suurimman osan muistopäiväkalenteriin sisältyvistä pyhimysjuhlista, mikä näkyy Suomessa luterilaisen kirkon ja vielä enemmän vapaan kristillisyyden (Katso selitys tämän alaluvun lopusta!) juhlaperinteessä.

 

Pelastushistoriallinen kirkkovuosi muodostaa kirkkovuoden perustan, niin kuin kaikissa vanhoissa kirkoissa: joulu, pääsiäinen ja helluntai merkitsevät vuoden.

 

Kirkon historian merkkihenkilöiden muistelemista ei kuitenkaan kokonaan hylätty luterilaisessakaan kirkossa. Yhdessä luterilaisen kirkon perustekstissä, Augsburgin tunnustuksessa kirjoitetaan: ”Me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan.” Apostolien ja evankelistojen päivät säilyivät kirkollisessa kalenterissamme vuoteen 1772.

 

Pyhimysjuhlista merkittävin oli Pyhän Henrikin muistopäivä. Sen viettäminen jatkui pitkään Suomessa myös luterilaisessa kirkossa.

 

Vapaan kristillisyyden piirissä syntyy myös uusia juhlapäiviä, esimerkiksi Jeesus-marssi, maailmanlaajuinen, jatkuvasti laajeneva kristittyjen yhteinen rukoustapahtuma. Tähän kalenteriin ei ole merkitty suhteellisen nuoria tapahtumia niiden merkitystä väheksymättä.

 

Mitä on vapaa kristillisyys?  Vapaiden kristillisten yhteisöjen sillanrakentajina toimivat Suomen vapaakristillinen neuvosto (SVKN ry) ja ruotsiksi Frikyrklig Samverkan (FS). Järjestöt edustavat vakiintuneita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, joilla on merkittävä historia maassamme 1850-luvulta alkaen. FS perustettiin 1936 ja SVKN perustettiin 1967. Järjestöjen tarkoituksena on edistää jäsenyhteisöjen toimintaa ja yhteisymmärrystä sekä toimia niiden edunvalvojana. FS on myös kehitysyhteistyöjärjestö ja Ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. Neuvostoihin kuuluvat Adventtikirkko, Baptistiyhdyskunta (vain FS), Helluntaiherätys, Metodistikirkko, Pelastusarmeija ja Vapaakirkko.

 

Luterilaisen kirkon kirkkovuosi

Luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien jumalanpalveluselämä saa rytminsä ja sisältönsä kirkkovuodesta. Joka sunnuntaille ja kirkolliselle juhlalle on omat raamatuntekstinsä ja rukouksensa.

 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosikalenteri rakentuu läntisen kirkkovuosikalenterin mukaan joulun, pääsiäisen ja helluntain ympärille.

 

Kristilliset pyhäpäivät tarjoavat mahdollisuuden juhlaan perhe- ja ystäväpiiriä suuremmassa yhteisössä, sillä kristillinen kirkko yhdistää ihmiset maailmanlaajuisesti.

 

Lue lisää luterilaisesta kirkkovuodesta:

www.timeanddate.com/calendar (Tältä sivulta löytyvät myös kirkkovuoteen kuuluvat yleiset vapaapäivät.)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuodesta:

- http://evl.fi/evankeliumikirja

- http://evl.fi/kirkkovuosikalenteri

- http://evl.fi/kirkkovuosi

 

  

Ortodoksisen kirkon kirkkovuosi

 

Kirkkovuosi ortodoksisessa kirkossa alkaa syyskuun 1. päivänä ja kestää aina seuraavan kalenterivuoden elokuun viimeiseen päivään asti. Kirkkovuoden aloittaminen tuosta ajankohdasta (1.9.) on peräisin muinaisesta Bysantin valtakunnasta. Ortodoksisen kirkkovuoden keskeisin tapahtuma ja samalla koko ortodoksisen jumalanpalveluselämän keskus on Kirkon suurin juhla, Kristuksen ylösnousemuksen juhla eli pääsiäinen.

 

Lisäksi kirkkovuoteen kuuluu kaksitoista suurta juhlaa, jotka on merkitty tähän kalenteriin, ja muutamia pienempiä juhlia. Pääasiassa kirkkovuoden suuret juhlat on omistettu joko Kristuksen tai Neitsyt Marian jonkin elämänvaiheen muistoksi, poikkeuksena Ristin ylentämisen juhla 14.9..

 

Joulua, pääsiäistä ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen päivää edeltää paasto. Ristin ylentäminen on paastopäivä itsessään. Pietarin ja Paavalin päivää 29.6. edeltää vuosittain vaihtelevan mittainen paasto.

 

Tarkempaa tietoa ortodoksisen kirkon rikkaasta juhlapyhäkäytännöstä löytyy Suomen ortodoksisen kirkon sivuilta, esimerkiksi http://www.ort.fi/kirkkovuosi.

 

Katolisten, luterilaisten ja ortodoksien juhlapyhät kirkkojen omilla sivuilla

· Katolinen juhlapyhäkalenteri löytyy suomeksi osoitteesta http://katolinen.fi/?page_id=302

· Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi löytyy osoitteista 

- http://evl.fi/kirkkovuosi

- http://evl.fi/evankeliumikirja

- http://evl.fi/kirkkovuosikalenteri

- http://www.timeanddate.com/calendar/ (Tällä sivulla kansalliset juhlapyhät ja vapaapäivät)

- Suomen ortodoksisen kirkon ylläpitämä kirkkovuoden yhteisesitys löytyy sivuilta: http://www.ort.fi/kirkkovuosi

http://www.ortodoksi.net/index.php/Kirkkovuosi

- Katolisen, ortodoksisen ja luterilaisen kirkkovuoden yhteisesitys sivuilla:

 

http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/kkovuosi.html